Ei, minusta ei tule pappia

T: Ei, minusta ei tule pappia. Enhän kuulu edes kirkkoon. Erosin. 

T: Kyllä. Ei ole vakaumusta.

T: Ai miksi? No siksi. En jaksa mennä kaikkiin yksityiskohtiin, ymmärräthän? Vaikeita asioita.  

T: Olen teologi. Kyllä. 

T: Ei, en kuulu kirkkoon.  

T: En siis ole mielestäsi teologi? Mikäs sitten olen? 

T: Sekin kelpaa. Pidän titteleistä. 

T: Ateologi. Hmm. Kuulostaapa oudolta. Ehkäpä kuitenkin... 

T: Sanokaamme uskontotieteilijä. Se on neutraalimpi. En halua aiheuttaa vaivaa. 

T: Miten vain. Oli mukava jutella.   

______________________________________________________

Kahvilassa tapahtunutta. Teologit ovat vallanneet oman nurkkauksensa ja kiihkoilevat tapansa mukaan. Jokin dogmatiikkaa koskeva väittely. En jaksa. Humanistit eivät jaksa sitäkään vähää, vaan istuvat omissa seurueissaan. Katseitakaan ei vaihdeta. Teologin tunnistaa rististä, humanistin rauhanpinssistä. Kielitieteilijät ovat naisia, heitä sentään jaksaa silmäillä. Jutut ovat varmasti toisaalla kuin kirkkoisissä. Puhuvat sentään kielillä. 

Teologit ovat jännittävä rotu. Kuulun itsekin heihin. Tai ehkä olen sekarotuinen. Olen oppinut olemaan ylpeä teologi. Kannan ristiä uskomatta Jumalaan, mutta kannan kuitenkin. Näkisittepä kaikki ne väkinäiseen hymyyn vääntyneet kasvot, jotka uskovan kohtaaminen synnyttää. Hän uskoo Jumalaan, hänessä on oltava jotakin vialla. Olen mielelläni näiden ennakkoluulojen kohteena. Halveksutteko minuakin? Jumalatonta teologia?  Halveksuntanne huvittaa. Jumalattomat ovat huvittavia. 

Teologi on monille enemmän kuin pätevä syy etsiä uusi keskustelukumppani. Kahvilassa. Baarissa. Netissä. Missä vain.  En minä sitä itsekään kiellä. Epäilykseni heräävät. Mistä me muka voisimme jutustella? Eiväthän teologit muuta osaa kuin spekulointia yliluonnollisesta. Ja mitä hyötyä siitä on? Tämä maailmahan on luonnontieteiden hallussa. Teologi telmii väärällä hiekkalaatikolla. Menetkos siitä! Et edes osaa leikkiä oikein. 

Tänään puhuimme kuten generalistiteologit puhuvat. Yleisluontoisesti. Ketään vahingoittamatta. Diplomaattisesti. Meistä tulee isona yhteiskunnallisia vaikuttajia. Harvalla on edes harjoittelupaikkaa. Kuka tällaisella proto-teologilla mitään tekee? Kysymme: Osaanko kohdata ateistin? Mitä hänelle sanon? Osaanko puolustautua? Otanko Raamatun ja vetoan sen arvovaltaan? En ota enkä vetoa. Entäs sitten traditio. Aina tehty -  on hyvin tehty. Ei riitä. Uskoaan peittelevä on kuin hanhiemo istumassa munansa päällä. Jos poikanen osoittautuu rumaksi, olkoon se sitä. Jos kauniiksi, olkaamme entistäkin iloisempia. Muutoin vain tyydymme arvailemaan. Onko se edes hänen omansa?  

Kristityn on heitettävä uskonsa peliin. All in. Jos häviät, mitä sitten? Jos häviän, voitan. On parempi elää hyvän kuin huonon argumentin kanssa. Jos voitan, voitan. Sama kohtalo. Mitä tähän pitäisi vastata? Pelata, ei pelätä. Kohdata, ei vehdata. Teologin pitää herkistyä tunnustelemaan erilaisuutta. Viis omasta Jumalasta. Se ei ole hänen Jumalansa. Hänellä ei ole Jumalaa. Siltikin hän on huomiosi arvoinen. Sinulla on Jumalasi. Hyvä niin. Jatkakaamme tahoillamme. 

Todellisuuskäsitys. Ihmiskäsitys. Yhteiskuntakäsitys. Jumalkäsitys. Keskeiset työkalut keskustelun avaamiseksi - jatkamiseksi - päättämiseksi. Generalistiteologi aprikoi. Jos maailmamme ovat erilaiset - me olemme erilaiset. Silti on tärkeää avata suunsa. Herkistää korvansa. Pinnistää järkensä. Hyväksyä olevamme samasta puusta veistetyt kaksi notkeaa vitsaa. Kasvetut lyömään toisiamme.  

Ateistit sotivat järjellä. Teistit sotivat järjellä. Hetkinen? Miksi he oikein sotivat? En haluaisi olla järkevä kaiken aikaa. Siinähän vain saisi hullun leiman. Olen mielummin sotilas keskellä suoraa tulta. Huudan molempiin suuntiin. Olette järjiltänne molemmat! Ei saa alkaa tunteelliseksi. Siinä vasta pelin menettää. Tunteilla ei voi argumentoida. Takaisin poteroon!    

Humanisti virnistää. Onkohan sillä kaikki hyvin? Teologi hörppää kahvinsa loppuun. Sekin on varmasti väärin juotu. Teologi kun ajattelee kaikesta väärin. Parasta on kun kantaa Raamattua. Se vasta väärin onkin. On parempi kantaa Pasternakkia tai Austinia. Se on katu-uskottavampaa. Itse kannan Muumilompakkoa. Olen varmaankin homo. No olkoon. Sekin kaiketi parempi kuin pappi?