Jan 26, 2014

Kentällä - Educa 2014

Kolmannen viikon työn keskeisimmäksi substanssiksi muodostui odotetusti Educa 2014 –messut, jossa Rauhankasvatusinstituutti oli mukana aiempien vuosien tapaan. Messut ovat yksi kevään tärkeimmistä tapahtumista levittää informaatiota ja tehdä toimintaa tutuksi uusille potentiaalisille jäsenille ja rauhankasvatuksesta kiinnostuneille. Messut jakautuivat työn osalta kolmelle päivälle, joista kaksi jälkimmäistä olivat varsinaisia kävijäpäiviä. Ensimmäisen päivän aikana rakensimme messuosaston näyttelyvalmiiseen kuntoon. Osastomme sijaitsi Kansalaisvaikuttamisen torilla, jossa oli edustettuna 34 kansalaisjärjestöä. Kansalaisjärjestöillä on vaihtelevia toimialueita ja intressejä, mutta niiden kesken tehdään runsaasti toiminnallista yhteistyötä ja jaettua resursointia.

RKI:n osaston sijainti oli edellisvuosista poiketen hivenen ongelmallinen, sillä olimme päätyneet pääväylästä sivuun, messualueen laitamille. Tämä aikaansai jonkinasteisen kävijätyhjiön ja ihmisvirtojen ajautumisen toisaalle. Ne ihmiset, jotka päätyivät osastollemme, saimme kuitenkin hyvin kiinnitetyksi kuuntelemaan viestiämme ja kuulemaan palveluistamme. Koin keskustelut ihmisten kanssa antoisiksi ja sain myönteisiä kokemuksia messuesittelystä. Pääasiassa ihmiset tuntuivat arvostavan RKI:n rauhanpedagogista työtä ja tukea, jota opettajille tarjotaan. Kuten itsellenikin, monille tuli yllätyksenä, kuinka paljon on mahdollista vähillä resursseilla saada aikaan – ja lisäksi käyttäjille maksutta. Onkin hivenen sääli, ettemme saaneet enempää ihmisiä houkutelluksi ottamaan selvää, millaisia resursseja opettajilla on käytössään, usein heidän tietämättään. Ne, jotka vaivautuivat hetkeksi kuuntelemaan, olivat poikkeuksetta kuulemaansa tyytyväisiä.

Kävijöiden kohtaamisen ohella pyrin käyttämään messuaikani hyödykseni keskustelemalla muiden kansalaisjärjestöjen edustajien kanssa ja tutustumalla heidän toimintaansa. Verkostoituminen on järjestötyössä asia, joka alusta pitäen tulee ottaa agendakseen.  On tärkeää tuntea ihmisiä ja osoittaa aktiivisuutta. Korkea, alusta asti esille tuotu motivaatio ja aito kiinnostus kansalaisjärjestötyötä kohtaan voi osoittautua virallisia pätevyyksiä tärkeämmäksi työtä hakiessa. Yleisesti ottaen ihmiset, jotka kansalaisjärjestöissä työskentelevät, ovat työlleen omistautuneita. Lisäksi heillä tuntuu olevan joitakin jaettuja luonteenpiirteitä, kuten iloisuus, määrätietoisuus, sosiaalisuus ja asiantuntevuus. On kyettävä tulemaan toimeen ja käymään rakentavaa vuoropuhelua erilaisten ihmisten kanssa. Opettajat eivät totutusti ole helpoimpia kohdehenkilöitä ohjeistaa ja opastaa (messuilla, saati muualla), joskin yhteistyökumppaneina he ovat kansalaisjärjestöille merkittäviä.  


Messuilla tutustuin myös paremmin RKI:n henkilöstöön ja vapaaehtoisiin. Myös RKI:ssa on osallisena monenlaisia, eri taustoista tulevia ihmisiä, joita yhdistää intohimo vaikuttaa asioihin. Messujen onnistumiseksi on monen asian loksahdettava kohdalleen. Tänä vuonna kävijöiden määrä oli hyvällä tasolla, mutta tietyt konseptit eivät osaltamme toimineet. Saatu palaute antaakin taas uutta suuntaa ensi vuoden järjestelyihin. Itselleni oli tärkeää nähdä, miten kansalaisjärjestöt toimivat messutilanteessa ja miten ihmisten kiinnostus saadaan herätettyä ja ylläpidettyä riittävän pitkään. Educa –messut olivat myös tapahtumana minulle ennaltakokematon tuttavuus. Messuilla on mahdollista kerätä runsaasti vinkkejä oman opetuksensa suunnitteluun, nähdä opettajakollegoita ja viettää aikaa asiantuntevien ihmisten seurassa. Harmillista, etten päässyt seuraamaan työvelvollisuuksien vuoksi luentoja, joita messuvieraiden iloksi oli tuotettu. Sain kuitenkin seurata Kansalaisvaikuttamisen torin lavaesiintymisiä, jotka laadukkuudestaan huolimatta eivät jaksaneet vetää suurta yleisöä, sääli tämäkin. 

Jan 19, 2014

Rutiinit alkavat hahmottua


Toinen työviikko rauhanpedagogiikan parissa käynnistyi tapaamalla ihmisiä, jotka ovat vaikuttamassa RKI:n ydintoiminnoissa. RKI tekee yhteistyötä useiden jäsenjärjestöjensä kanssa sekä on moneen suuntaan aktiivinen järjestökentällä. Tulevat Educa 2014 –messut ovat hyvä esimerkki järjestöjen harjoittamasta yhteistyöstä. Messuilla kansalaisvaikuttamisen torilla kerääntyvät yhteen monet agendoiltaan yhteenkatsovat kansalaisjärjestöt. Jo yksin tällaisen messuosaston kokoaminen edellyttää runsaasti esisuunnittelua, organisointia ja koordinointia. Sain mahdollisuuden osallistua viimeiseen yhteiseen palaveriin koskien tulevia messuja, sillä vastaan osaltani RKI:n messuosaston kokoamisesta ja toimivuudesta messutilanteessa. Osastolle tullaan kokoamaan lasten Rauhanmaisemia -näyttely Pablo Picasson Guernica -teoksen hengessä. Messut tulevat olemaan yksi kevään päätapahtumista , jonka tavoitteena on lisätä järjestön näkyvyyttä ja kerätä uusia kannatusjäseniä. Järjestöillä keskeisin toiminnan edellytys on rahoitus, jolloin myös yksittäisten jäsenten antama tuki on tärkeää. Useimmat hankkeista pyörivät lyhytaikaisilla rahoituksilla, jolloin työn jatkuvuudesta on vain harvoin varmoja takeita. Talouden uhkakuvat ovat järjestötyön arkipäivää.

Rauhankasvatusinstituutin hankkeista merkittävimmät ovat Rauhankoulu ja Maailmankoulu. Maailmankoulu tarjoaa opettajille ja kasvattajille globaalikasvatuksen kehittämis- ja tukipalveluja, kuten verkkomateriaaleja, koulutusta ja maksuttomia opetusmateriaaleja. Maailmankoulun nimissä toteutetaan draamallisia toimintapäiviä kouluilla. Kullakin hankkeella on omat hankevastaavansa. Omat työtehtäväni ovat ensivaiheessa liittyneet ennen muuta RKI:n päivittäisiin toimistohommiin ja juoksevien asioiden hoitoon, sillä hankkeiden osalta kevät on hiljaisempaa aikaa. Suurimman osan työajastani on tähän mennessä vienyt selvitystyön työstäminen. Selvitystyöni substanssiaines muodostuu verkon kansainvälisten toimijoiden materiaalipankeista ja niiden aineistoista. Kartoitan erilaisia verkossa olevia materiaalipankkeja ja arvioin niiden aineistojen pedagogista käytettävyyttä ja sovellettavuutta suomalaiseen rauhankasvatuksen kontekstiin.  Työni edistyi toisella viikolla vaiheeseen, jossa olen valittujen teemojen mukaisesti etsinyt hyödyllisiä sivustoja ja kirjoittanut kuvauksia niiden toiminnasta ja käyttökelpoisista resursseista. Samalla olen tullut tutustuneeksi siihen, millaista kansainvälinen rauhantyö luonteeltaan ja laajuudeltaan on. Hankalinta tehtävässä on erottaa, millaista käytännönhyötyä aineistoilla tosiasiallisesti on. Mielenkiintoisia verkkoaineistoja on olemassa määrällisesti paljon, mutta niiden hyödynnettävyydessä on eroja. Opettaja-taustastani on varmasti etua selvitystä tehdessä, sillä ymmärrän opetus- ja kasvatustyön lähtökohtia ja yleisiä käytännön vaatimuksia hyvin. Aineistot auttavat laajentumaan tiedoissa ja taidoissa, jolloin tehtävä ei palvele ainoastaan RKI:n asiaa, vaan myös omia intressejäni ja ammatillista kasvuani.

Nyt kuluneen työviikon aikana vietin paljon aikaa näyttöpäätteen edessä ja tuotin tekstiä. Tähän on järjestöelämässä syytä tottua. Työt rytmitetään henkilökohtaisesti, jolloin päivien työajoissa on runsaasti vaihtelua ja joustavuutta. Alkavan viikon työt tulevat kuitenkin käsittämään myös konkreettista tekemistä ja toimimista. Messut huipentavat työviikon ja luovat siihen pientä lisäjännitystä. Vaikka järjestötyö on paikoin varsin yksinäistä, olen huomannut työyhteisön tuovan arkipuurtamiseen sen tarvitsemia sosiaalisen yhdessäolon hetkiä. Lisäksi työssä ollaan ihmisten kanssa tekemisissä, vaikkei kommunikaatio aina tapahtuisikaan kasvotusten. Itse odotan innolla tulevan viikon kohtaamistilanteita ihmisten kanssa, sillä ne muuttavat työnteon perinteistä kaavaa ja tuovat siihen tuoreita vivahteita. Toivottavasti opettajaystäväni löytävät tiensä vilkkaaseen messukeskukseen. 

Jan 12, 2014


Rauhankasvatusinstituutin palveluksessa


Suomen rauhankasvatusinstituutti ry on pieni ja sympaattinen kansalaisjärjestö, joka tekee arvokasta työtä paremman maailmantilan luomiseksi. Olen iloinen saadessani tehdä työtä sellaisten ihmisten kanssa, jotka ovat motivoituneita edistämään positiivista asenneilmastoa lapsissa ja nuorissa. Kysymykset demokratiasta, ihmisoikeuksista, väkivallattomuudesta, tasa-arvosta, aktiivisesta kansalaisuudesta ja moraalikasvatuksesta ovat olleet itselleni sekä akateemisen että arkipäiväisen kiinnostuksen kohteena jo pitkään. Nyt käynnistynyt harjoittelu antaa oivan mahdollisuuden pohtia, olisiko järjestötyö minulle väylänä mielekäs ammatillinen valinta. Oma harrastuneisuuteni maailmanpolitiikan, talouden, ympäristötyön, yhteiskuntafilosofian ja globaalin humanismin parissa on vahvistanut käsitystäni siitä, että järjestötyö voisi tarjota tilaisuuksia hyvän tekemiseen ja muutoksen ajamiseen. Myös henkilökohtaisen ammatillisen kasvun näkökulmasta harjoittelu on toiveita herättävä.

Työni rauhankasvatusinstituutissa on ensivaikutelman perusteella hyvin itseohjautuvaa ja antanee tilaa kustomoinnille. Jo ensimmäisen viikon aikana työaikani on ollut itse määriteltävissä ja työtehtävien teko mukautettavissa omiin vakiintuneisiin työtapoihini.  Tämä väljyys sopii kaltaiselleni istumatyöntekijälle, joka ei vaivaannu yksitoikkoisesta näyttöpäätetyöstä. Toki työtehtävät RKI:ssa eivät rajoitu yksinomaan toimistotyöhön, vaan edellyttävät myös läsnäoloa ihmisten parissa. Ensimmäiset viikkotehtävät ovat käsittäneet tulevien Educa 2014 -messujen valmistelua ja kirjallisen Kansainväliset rauhankasvatuksen verkkoaineistot -selvityksen esisuunnittelua. Selvityksessä, josta muodostuu harjoittelun keskeinen projektityö, paneudun verkossa julkaistuihin rauhankasvatuksen opetusmateriaaleihin tai materiaalipankkeihin. Tavoitteena projektissa on löytää RKI:n toimintaan liittyviä tai sitä tukevia materiaalitukisivustoja. Rauhankasvatus on kansainvälisesti vireää järjestötoimintaa, jota organisoivat monet eri suuruusluokkien toimijat.  Pidän projektia äärimmäisen hyödyllisenä myös itselleni, sillä tätä kautta saan selvitettyä, millaista toimintaa rauhankasvatus on kansainvälisesti tarkasteltuna.

Yksi keskeisistä harjoittelulle antamistani tavoitteista on pyrkiä ymmärtämään, mistä rauhankasvatuksessa ja rauhantyössä on kysymys. Oma suhtautumiseni esimerkiksi humanitääriseen työhön on ollut paikoin skeptinen johtuen ongelmista, joita siihen on osoitettavissa. Auttamistyöllä on monet kasvot, ja siihen liittyvä problematiikka kiinnostaa minua suuresti. Luen paraikaa kirjallisuutta, joka koskettaa hyvän tekemistä ja sen valtapoliittisia kytkentöjä ja toivon, että myös käytännöntaso voisi tarjota minulle uutta lisätietoa ja ihmisten kokemuksia aihepiiristä. Järjestökentällä vaikuttaa olevan runsaasti väkeä, jolla auttamisen motiivit ovat ilmeiset. Näiden motiivien lihaksiteko on kuitenkin kaikkea muuta kuin simppeli manööveri. Kenties keskustelut ihmisten kanssa avartavat näkemyksiäni ja antavat tuleville pohdinnoille käyttökelpoisia avauksia. Jatkossa olen kiinnostunut perehtymään kirjallisuuteen, jossa auttamistyötä käsitellään entistä monitahoisemmin.

Rauhankasvatusinstituutti tekee ennen kaikkea kasvatuspedagogista ponnistelua. Opettajana on kyseenalaistamattoman tärkeää pohtia omaa rooliaan lasten tietoisuuden laajentamisessa globaaleista inhimillisen toiminnan ja kanssakäymisen kipupisteistä. Nykyaikana esimerkiksi globaalikasvatuksen teemat ovat kouluissa marginaalisessa asemassa, vaikka toivottua – joskin hidasta - muutosta onkin tapahtunut. Muutos on väistämätöntä, sillä ennustan suurten moraalikysymysten olevan tulevaisuudessa entistä suuremman huomion alla. Kasvatuksen on reagoitava tapaan, jolla yhteiskunnat ja sen jäsenet uusintavat vääristynyttä moraalista olemistaan sukupolvesta toiseen. Se, miten RKI edistää harkittujen ja tarpeellisten moraalikasvatuksellisten sisältöjen ja ihmisoikeuksia korostavien arvojen istuttamista kouluihin ja opettajankoulutukseen, on ihailtavaa ja epäilyksettä kannatettavaa.  Työ on päivittäistä kantaaottamista siihen, kuinka rauhan välittäminen on maailman viesteistä välttämättömin julkilausua. Myös RKI:n toiminta-ajatus kumpuaa siitä, että sillat ihmisten välille rakentuvat heidän omasta aloitteestaan ja halusta muuttaa itseään ja ajatteluaan. Näin sopu ja dialogi myös erilailla ajattelevien ihmisten ja ihmisyhteisöjen kesken mahdollistuu.


On mielenkiintoista seurata, mitä kaikkea harjoittelu rauhankasvatuksen parissa tuo tullessaan. Ihmiset vaikuttavat yhteistyökykyisiltä ja työhönsä omistautuneilta, kuten järjestökentällä on tapana. Nähtäväksi jää, saanko kasattua itselleni aineksia kokonaan uuden työidentiteetin luomiseksi vai keräänkö vain lisäosia vanhan rungon päälle.