Kolmannen viikon työn keskeisimmäksi
substanssiksi muodostui odotetusti Educa 2014 –messut, jossa
Rauhankasvatusinstituutti oli mukana aiempien vuosien tapaan. Messut ovat yksi
kevään tärkeimmistä tapahtumista levittää informaatiota ja tehdä toimintaa
tutuksi uusille potentiaalisille jäsenille ja rauhankasvatuksesta
kiinnostuneille. Messut jakautuivat työn osalta kolmelle päivälle, joista kaksi
jälkimmäistä olivat varsinaisia kävijäpäiviä. Ensimmäisen päivän aikana
rakensimme messuosaston näyttelyvalmiiseen kuntoon. Osastomme sijaitsi
Kansalaisvaikuttamisen torilla, jossa oli edustettuna 34 kansalaisjärjestöä. Kansalaisjärjestöillä
on vaihtelevia toimialueita ja intressejä, mutta niiden kesken tehdään
runsaasti toiminnallista yhteistyötä ja jaettua resursointia.
RKI:n osaston sijainti oli edellisvuosista poiketen
hivenen ongelmallinen, sillä olimme päätyneet pääväylästä sivuun, messualueen
laitamille. Tämä aikaansai jonkinasteisen kävijätyhjiön ja ihmisvirtojen
ajautumisen toisaalle. Ne ihmiset, jotka päätyivät osastollemme, saimme
kuitenkin hyvin kiinnitetyksi kuuntelemaan viestiämme ja kuulemaan
palveluistamme. Koin keskustelut ihmisten kanssa antoisiksi ja sain myönteisiä
kokemuksia messuesittelystä. Pääasiassa ihmiset tuntuivat arvostavan RKI:n
rauhanpedagogista työtä ja tukea, jota opettajille tarjotaan. Kuten
itsellenikin, monille tuli yllätyksenä, kuinka paljon on mahdollista vähillä
resursseilla saada aikaan – ja lisäksi käyttäjille maksutta. Onkin hivenen
sääli, ettemme saaneet enempää ihmisiä houkutelluksi ottamaan selvää, millaisia
resursseja opettajilla on käytössään, usein heidän tietämättään. Ne, jotka
vaivautuivat hetkeksi kuuntelemaan, olivat poikkeuksetta kuulemaansa
tyytyväisiä.
Kävijöiden kohtaamisen ohella pyrin
käyttämään messuaikani hyödykseni keskustelemalla muiden kansalaisjärjestöjen
edustajien kanssa ja tutustumalla heidän toimintaansa. Verkostoituminen on
järjestötyössä asia, joka alusta pitäen tulee ottaa agendakseen. On tärkeää tuntea ihmisiä ja osoittaa
aktiivisuutta. Korkea, alusta asti esille tuotu motivaatio ja aito kiinnostus
kansalaisjärjestötyötä kohtaan voi osoittautua virallisia pätevyyksiä
tärkeämmäksi työtä hakiessa. Yleisesti ottaen ihmiset, jotka
kansalaisjärjestöissä työskentelevät, ovat työlleen omistautuneita. Lisäksi
heillä tuntuu olevan joitakin jaettuja luonteenpiirteitä, kuten iloisuus,
määrätietoisuus, sosiaalisuus ja asiantuntevuus. On kyettävä tulemaan toimeen ja
käymään rakentavaa vuoropuhelua erilaisten ihmisten kanssa. Opettajat eivät
totutusti ole helpoimpia kohdehenkilöitä ohjeistaa ja opastaa (messuilla, saati muualla), joskin
yhteistyökumppaneina he ovat kansalaisjärjestöille merkittäviä.
Messuilla tutustuin myös paremmin RKI:n
henkilöstöön ja vapaaehtoisiin. Myös RKI:ssa on osallisena monenlaisia, eri
taustoista tulevia ihmisiä, joita yhdistää intohimo vaikuttaa asioihin. Messujen
onnistumiseksi on monen asian loksahdettava kohdalleen. Tänä vuonna kävijöiden
määrä oli hyvällä tasolla, mutta tietyt konseptit eivät osaltamme toimineet.
Saatu palaute antaakin taas uutta suuntaa ensi vuoden järjestelyihin. Itselleni
oli tärkeää nähdä, miten kansalaisjärjestöt toimivat messutilanteessa ja miten
ihmisten kiinnostus saadaan herätettyä ja ylläpidettyä riittävän pitkään. Educa
–messut olivat myös tapahtumana minulle ennaltakokematon tuttavuus. Messuilla
on mahdollista kerätä runsaasti vinkkejä oman opetuksensa suunnitteluun, nähdä
opettajakollegoita ja viettää aikaa asiantuntevien ihmisten seurassa. Harmillista,
etten päässyt seuraamaan työvelvollisuuksien vuoksi luentoja, joita
messuvieraiden iloksi oli tuotettu. Sain kuitenkin seurata Kansalaisvaikuttamisen
torin lavaesiintymisiä, jotka laadukkuudestaan huolimatta eivät jaksaneet vetää
suurta yleisöä, sääli tämäkin.
No comments:
Post a Comment